retail | 1 min

Muovia vai kartonkia?

joulukuuta 5, 2019

Kierrätettävä vai kierrätetty muovi:ei ihan mustavalkoista 

 

Harva tulee ajatelleeksi, että kierrätettävä muovi ja kierrätysmuovi ovat kaksi eri asiaa.
Vihreä nuolikehä on useimmille tuttu kierrättämisen symboli, ja se saa meissä aikaan oletuksen, että kyseinen tuote päätyy kierrätykseen. Symboli ei ole kuitenkaan koskaan tarkoittanut sitä, että sillä taattaisiin tuotteen päätyvän kierrätykseen. Sen alkuperäinen tarkoitus on ollut auttaa kierrätyslaitoksia lajittelemaan eri muovityyppejä. Paikasta riippuen kaikkia symbolilla merkittyjä muoveja ei välttämättä edes huolita jätteenkäsittelyyn.

Recycling paper

Kierrätettävän muovin ja kierrätysmuovin välille olisikin tehtävä selvä ero myös kuluttajaviestinnässä. Näiden kahden termin tulisi tarkoittaa samaa asiaa, mutta totuus on, että läheskään kaikkea kierrätettävää muovia ei tällä hetkellä kierrätetä. Muoviteollisuus on muuttunut paljon viime vuosina, ja se elää edelleenkin myllerryksen aikaa. Muoviteollisuuteen ja sen toimintamalleihin tarvitaan yhä enemmän läpinäkyvyyttä, jotta kuluttajat eivät kokisi tulleensa harhaanjohdetuksi. Pakkausteollisuuden tulisi kaiken kaikkiaan informoida kuluttajia paremmin.

Kierrätys on toki yleisesti ottaen parempi vaihtoehto kuin vaikkapa merten saastuttaminen jätteillä. Joidenkin muovityyppien kierrättäminen vaatii kuitenkin niin paljon energiaa, ettei se välttämättä ole ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Esimerkiksi polystyreeni ja osa muovisista elintarvikepakkauksista ovat teknisesti ottaen kierrätettäviä, mutta on hyvin epätodennäköistä, että niiden kierrättämisestä tulisi koskaan kannattavaa. Materiaalien kuljettaminen jo itsessään aiheuttaa merkittävät hiilidioksidipäästöt. Ei ole aivan yksiselitteistä, onko luonnon kannalta parempi kierrättää vai jättää kierrättämättä.

Onko kierrättäminen siis kääntynyt jo itseään vastaan? Ovatko hiilijalanjäljen pienentäminen ja kierrätys toisensa pois sulkevat valinnat? Joudummeko valitsemaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja muovittomien valtamerten väliltä?

On vaikea tietää varmuudella, mikä paras toimintatapa olisi, koska meillä ei ole menetelmää lopputulosten tarkkaan mittaamiseen ja vertailemiseen. Siksi maailmassa valmistetaan edelleenkin paljon muovia, jonka loppusijoituspaikasta ei ole varmaa tietoa.

Onko muovi ikuista?

 

Lähes kolmannes kaikesta valmistetusta muovista päätyy tällä hetkellä luonnon ekosysteemeihin, joissa se saattaa pysyä jopa satoja vuosia. Koska kierrätyskään ei ratkaise ongelmaa kiistattomasti tai täydellisesti, meidän on pakko hyväksyä, että ratkaisuja ei ole vain yksi vaan niitä on kirjava joukko.

Tämän ovat nyt huomanneet myös isot brändit ja vähittäiskauppiaat: innovatiivinen ja kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus rakennetaan lukuisista eri elementeistä, ja jokaisella pienellä osalla on merkitystä kokonaisuudessa. Kierrättäminen pelkästä kierrättämisen ilosta ei ole järkevää, koska joillekin muoveille ei yksinkertaisesti riitä kysyntää markkinoilla. Tuhannen taalan kysymys kuuluukin: kuka kierrätettyä muovia lopulta käyttää?

Käynnissä on monia positiivisia muutosliikkeitä. Esimerkiksi kansainvälinen Terracycle -yhtiö on erikoistunut kierrättämään materiaaleja, joita aiemmin pidettiin kierrätykseen sopimattomina. Yhtiön yhteistyö merkittävien brändien kanssa osoittaa toki hienoa uudistushenkeä, mutta viime kädessä on muistettava, että toimintamallissa on kyse vain heikkolaatuisemman muovin jatkokäsittelystä. Järkevintä olisi panostaa alun perinkin laadukkaisiin ja ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin. Monet niistä tuovat myös taloudellista hyötyä.

Maailman talousfoorumin ja Ellen MacArthur -säätiön vuonna 2017 julkaisema The New Plastics Economy: Catalysing action -raportti kertoo, että meidän tulisi edistää yhä vahvemmin kiertotaloutta ja estää muovin päätyminen luonnon saastuttajaksi. Raportissa julkaistiin myös toimenpidesuunnitelma, jolla pyritään lisäämään muovipakkausten kierrätystä ja uudelleenkäyttöä sekä hyödyntämään innovaatioita ja tavaroiden muokkaamista uuteen käyttötarkoitukseen. Suunnitelma on saanut laajaa kannatusta.

 

“Meillä on jo kiire muuttaa muovipakkausten globaalia materiaalikiertoa, jos aiomme tulevaisuudessakin hyödyntää muovin monipuolisia ominaisuuksia [...].”

Lainaus: Paul Polman, toimitusjohtaja, Unilever

Muoviteollisuuden globaaliin uudistamiseen raportti esittää kolmea strategiaa. Ensinnäkin on vältettävä kaikkea tarpeetonta muovia ja ongelmamuovia sekä lisättävä merkittävästi muovinkierrätyksen toteuma-astetta ja laatua. Ellen MacArthur -säätiön mukaan “ilman innovointia ja uuteen käyttötarpeeseen muokkaamista noin 30 % muovipakkauksista jää kierrättämättä tai uudelleenkäyttämättä”. Säätiö kannustaakin yrityksiä etsimään kemiallisen kierrätyksen kaltaisia uusia teknologioita, joilla kierrättämättä jääviä muovipakkauksia saataisiin prosessoitua uusiksi muovituotteiksi tai kompostoitavaan muotoon. Toisekseen vähintään 20 %:lle muovipakkauksista on taloudellisestikin kiinnostavia uudelleenkäyttömahdollisuuksia. On vain kehitettävä innovatiivisia menetelmiä, joiden avulla aidosti tarvitsemistamme muovituotteista tulee uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä tai kompostoitavia. Lisäksi on kehitettävä uusia kiertotalousmalleja, joissa kertakäyttöiset pakkaukset korvataan uudelleenkäytettävillä. Kolmantena asiana meidän on joko käytettävä muovitavaroitamme tai laitettava ne aktiivisesti kiertoon. Jotta valmistettujen tuotteiden täysi käyttöpotentiaali saadaan hyödynnettyä, ne on pidettävä käytössä ja siten poissa luonnosta.

Onko kartongista Graalin maljaksi?

 

Pakkausteollisuuden on korkea aika siirtyä älykkäämpien ratkaisujen aikakauteen. Monelle tulee yllätyksenä, kuinka suurta potentiaalia ja monikäyttöisyyttä esimerkiksi kartonki pakkausmateriaalina tarjoaa. DS Smith on antanut muutamia helposti toteutettavia suosituksia kestävän kehityksen edistämiseen:

  • Kutistekalvo

Pullojen ja tölkkien ympärillä käytettävä kutistekalvo on yksi muovin yleisistä mutta täysin tarpeettomista käyttökohteista. Kalvon käyttötarve voitaisiin täyttää helposti esimerkiksi korvaamalla muovi aaltopahvilla ja tuunaamalla pullo- tai tölkkialustan designia.

  • Muovirasiat

Hedelmiä ja vihanneksia kuljetetaan usein muovisissa rasioissa. Rasioiden muovi on yksi hankalimmin kierrätettävistä muovityypeistä, ja rasiat voitaisiinkin hyvin korvata paperipohjaisilla rasioilla ja pakkauksilla. Myös rasioiden kalvoon on kehitteillä korvaavia vaihtoehtoja.

  • Polystyreeni

Polystyreenin suosio on perustunut pitkälti sen keveyteen, mutta hävittämisvaihe on ongelmallinen. Polystyreenia ei ole kannattavaa kierrättää, ja materiaalin valmistuksen ennakoidaankin loppuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. Saman käyttötarpeen voi täyttää valitsemalla oikeankokoinen kartonkipakkaus, johon on saatavilla myös erilaisia tuotteita suojaavia ratkaisuja.

  • Pakkaustäytteet verkkokauppapakkauksissa

Kuplamuovi ja monet elintarvikkeiden suojapakkaukset valmistetaan joustavasta muovikalvosta. Materiaalin kierrätysaste on harmillisen pieni: 7-15 %. Kalvon voi korvata kätevästi esimerkiksi aaltopahvipakkauksella, paperitäytteellä tai välttämällä täytemateriaalin tarve valitsemalla oikeankokoinen tuotepakkaus.

Ei ole olemassa yksittäistä ratkaisua, jolla välttäisimme kaiken muovin päätymisen jätteenä mereen. Maailma ei ole mustavalkoinen eikä kartongista ole Graalin maljaksi, mutta kartongin käyttöä olisi hyvä pyrkiä lisäämään. Siitä on jo kehitetty monenlaisia uutuustuotteita ja innovaatioita, jotka mahdollistavat ympäristöä säästävien pakkausten käyttämisen yhä useampiin käyttötarkoituksiin.

DS Smith on esimerkiksi kehittänyt Ison-Britannian markkinoille kertakäyttöisten kartonkisten kahvikuppien keräysjärjestelmän. Kupit kerätään yrityksissä nimettyihin keräyslaatikoihin ja viedään sieltä suoraan kierrätettäväksi. Järjestelmän vuosittainen kierrätyspotentiaali on jopa satoja miljoonia kuppeja.

Haluatko tietää, miten DS Smith etsii ratkaisuja kertakäyttöisen muovin korvaamiseksi? Lataa raporttimme Miten korvata ongelmallinen muovi vähittäiskaupassa. 

Sam Jones
Sam Jones Sustainability Strategy and Communications Manager Sam.Jones@dssmith.com

Asiantuntijasta sanottua

Sam is responsible for oversight of the Group sustainability strategy and its ongoing development and coordination through the Group Sustainability Committee. Complimentary to this he is responsible for leveraging DS Smith's sustainability credentials to maximise value with internal and external stakeholders, including customers, investors, employees and regulators, capturing the value and benefits for the business.